Olet varaamassa aikaa psykoterapeutille, sillä sinua painaa muutama asia, joista olisi hyvä keskustella ulkopuolisen ammattilaisen kanssa. Mietit, miten sinun pitäisi varautua tapaamiseen tai onko ongelmaasi edes ratkaisua. Mitä terapiassa tapahtuu? Entä jos et pidä terapeutista tai entä jos joku näkee sinun menevän vastaanotolle ja ajattelee ties mitä?
Yksittäistä psykoterapia-aikaa voi sanoa keskustelutukikäynniksi, ja se kestää yleensä 45–60 minuuttia. Tapaamisen alussa terapeutti kysyy sinulta hieman elämäsi pääpiirteistä, kuten perheestä tai lähellä olevista ihmisistä ja jokapäiväisistä toimista, työstä, opiskelusta tai muista arkea täyttävistä asioista. Sen jälkeen lähdetään kartoittamaan sitä ongelmaa, jonka kanssa olet vastaanotolle tullut. Olet voinut laittaa etukäteen itsellesi muistiin sen asian, josta haluaisit puhua, mutta vastaanotolla mieleesi saattaakin tulvia monenlaisia asioita.
Terapeutti saattaa kirjoittaa asioita muistivihkoonsa tai valkotaululle tai kerrata ääneen. Sitten hän yleensä pyytää sinua valitsemaan niistä jonkin, johon keskitytte. Listallasi voi olla ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi arjen ristiriitoihin, kuormittavuuteen, omien voimavarojen loppumiseen, tulevaisuuden pelkoon tai johonkin yksittäiseen asiaan, esimerkiksi hammaslääkäripelkoon.
Luodaan kokonaiskuva
Vastaanotolla terapeutti pohtii tilannettasi kanssasi. Hän voi kertoa hieman ahdistuksen syntymekanismista, pelkojen hoidosta, kuormittumisen kehästä tai vaikka lyhyesti siitä, miten käsittelemätön trauma voi vaikuttaa nykytilanteessa. Hän ei pidä sinulle luentoa, mutta saattaa avata asiaa sen verran, että pystyt katsomaan tilannetta yhdessä terapeutin kanssa.
Tavallisesti ongelmallisesta tilanteesta luodaan kokonaiskuva, jota voidaan yhdessä tutkia. Kokonaiskuvaa sanotaan hieman eri termeillä terapiasuuntausten mukaan, mutta tarkoitus on sama: hahmotetaan, mitkä kaikki asiat tilanteeseen vaikuttavat. Terapeutti voi auttaa sinua tunnistamaan ja kuvailemaan omia tunteitasi, ehkä saat muutaman käytännön ohjeen, miten omia tunteita voi oppia sietämään ja säätelemään. Kokonaiskuvan avulla voi syntyä oivalluksia ja uusia ajatuksia ja tilanne jäsentyy mielessäsi. Useimmiten ihmistä helpottaa, kun hän saa sanoitettua mieltä painavan asian, näkee sen jäsentyvän osana omaa elämäänsä ja saa kokemuksen, että nämä puhutut ja esille nousseet asiat on voinut käsitellä vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa.
Vastaanotto vaatii usein keskittymistä vaikeisiin asioihin, ja se voi viedä voimiasi niin, että olet yllättävän väsynyt sen jälkeen. Tai sitten olosi voi olla hyvin voimaantunut ja tarmokas. Mitään yhtäläistä, oikeaa kokemusta ei voi sanoa. Keskustelukäynnin lopussa terapeutti voi ohjata sinua eteenpäin saamaan apua, jos keskustelun aikana on syntynyt selkeä ymmärrys siitä, millaisesta avusta hyötyisit jatkossa. Voit myös sopia toisen ajan, jos tilanne sitä vaatii.
Tiivistä, vuorovaikutuksellista yhteistyötä
Pitkässä psykoterapiassa käynneistä muodostuu prosessi. Prosessin alkuvaiheessa voidaan käyttää aikaa ja useita terapiakertoja tilanteen kartoittamiseen ja suunnitelman tekemiseen. Luottamuksen ja hyvän yhteistyösuhteen rakentaminen on erittäin tärkeä perusta alkavalle psykoterapiaprosessille.
Terapeutin terapiasuuntautuminen vaikuttaa sisältöön ja menetelmiin ja sen vuoksi tiettyjä suuntauksia suositellaan tiettyihin haasteisiin. Lausuntoa kirjoittava psykiatri on voinut jo suositella tiettyä suuntausta. Psykoterapian sisällön tulee täyttää tutkitusti ja tunnustetusti hyvän psykoterapiahoidon laatukriteerit, joita Valvira valvoo. Terapeutin tulee toteuttaa antamaansa terapiaa sille annettujen ohjeiden ja eettisten periaatteiden mukaan.
Pitkä psykoterapiaprosessi on käytännössä asiakkaan ja terapeutin välistä tiivistä, vuorovaikutuksellista yhteistyötä. Kun terapiaprosessi päättyy, terapeutti kirjoittaa yhteenvedon ja jatkosuositukset. Prosessia arvioidaan myös yhdessä asiakkaan kanssa: päästiinkö tavoitteeseen eli vahvistuivatko asiakkaan ongelmanratkaisutaidot ja saiko hän apua psyykkisiin ongelmiinsa niin, että ne aiheuttaisivat aiempaa vähemmän kärsimystä ja rajoituksia arjen elämässä.
Premiuksen psykoterapiapalveluihin voit tutustua Mielen hyvinvointi -sivulla.
Blogitekstin on kirjoittanut Premiuksen psykoterapeutti Tuula Veko.
