Moni on tottunut yhdistämään kuormituksen fyysiseen rasitukseen, kuten raskaaseen treeniin ja pitkiin seisten tai haastavissa asennoissa tehtäviin työpäiviin. Keho ei kuitenkaan erottele tai tunnista kuormituksen lähdettä, vaan pitää sekä fyysistä vaaraa että henkistä painetta samanlaisina uhkina, vastaten niihin samankaltaisin reaktioin ja mekanismein. Nykyaikana stressitekijät ja kuormitus syntyvät pääosin psyykkisistä syistä, kuten alituisesta kiireestä, sopimattomasta työstä tai työttömyydestä, taloushuolista, melusta, liiallisesta vastuusta, perheongelmista tai äkillisistä elämänmuutoksista.
Kaikki stressi ei ole haitallista. Lyhytkestoisena stressi lisää suoristuskykyä. Pitkäkestoinen stressi sen sijaan on terveydelle haitallista. Keskeistä on, onko stressi tilapäistä vai jatkuvaa. Suomessa psyykkinen kuormittuneisuus on jatkuvasti lisääntynyt kuluneen kymmenen vuoden aikana ja vuonna 2024 jopa neljäsosa koki merkittävää psyykkistä kuormitusta. Kyseessä on valitettavasti varsin tavallinen ilmiö.
Mitä kehossa tapahtuu?
Ihminen on monimutkainen kokonaisuus, jossa mieli ja keho ovat erottamattomasti kytköksissä toisiinsa. Kun aivot tulkitsevat tilanteen uhkaavaksi tai vaativaksi, autonominen hermosto ja hormonijärjestelmä aktivoituvat. Sympaattinen hermosto kiihdyttää sydämen sykettä ja hengitystä, lisää lihasjännitystä ja vapauttaa stressihormoneja, kuten kortisolia ja adrenaliinia verenkiertoon. Edellä kuvatut fysiologiset muutokset auttavat ihmistä tekemään parhaansa, mutta pitkään käynnissä ollessaan kääntyvät haitalliseksi kuormitukseksi.
Mitkä merkit kertovat kuormituksesta?
Vaikka itse stressikokemus on psykologinen, ilmenevät sen monet vaikutuksen yksilöön fyysisinä. Kuormittumisen kokemukseen vaikuttaa lisäksi ihmisen oma arvio tilanteesta. Reagointi myönteisiin ja kielteisiin stressiärsykkeisiin riippuu paljon ihmisen vastustus- ja sietokyvystä sekä näkökulmista, asenteista ja tulkinnoista.
Tavallisimpia kuormituksesta ja stressistä kertovia oireita voivat olla:
- Fyysiset oireet: päänsärky, hartiaseudun ja leukojen lihasjännitykset, hampaiden yhteen pureminen, huimaus, sydämentykytys ja ”muljahtelun” tuntemukset, pahoinvointi, vatsavaivat, tihentynyt virtsaamisen tarve, hikoilu, flunssakierre sekä selkävaivat ja muut kivut ja säryt
- Psyykkiset oireet: jännittyneisyys ja levottomuus, ärtymys, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, keskittymisvaikeuidet, muistiongelmat, vaikeus tehdä päätöksiä ja unen häiriöt
Yksittäisten oireiden ja liiallisen kuormittuneisuuden välille ei voida muodostaa vielä yhteyttä. Huomion arvoista on se, mikäli oireet kasautuvat, pitkittyvät tai eivät helpota levolla.
Miten kuormitusta voi säädellä ja vähentää?
- Liiku säännöllisesti ja kohtuullisesti. Säännöllisesti toteutuva liikunta lievittää masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja stressiä sekä parantaa unta ja auttaa sietämään stressiä. Ylikuormittuneena kovatehoinen treeni voi kuitenkin lisätä kuormaa. Kokeile liikuntavälipaloja (2–3 alle 5 min liikuntasuoritusta), jollei aikaa liikkumiselle tunnu olevan!
- Harjoittele rauhoittumista ja rentoutumista. Voi olla hyödyllistä opetella erilaisia hengitys- ja rentoutustekniikoita, joiden avulla stressaantumisen kokemusta vahvistavia lihasten jännitystiloja voi vähentää.
- Huolehdi unesta. Pyri säännölliseen ja riittävään unen määrään palautumisen tukemiseksi.
- Vähennä murehtimista ja jaa huolia. Jatkuva murehtiminen ja huolien ajattelu pitävät stressiä yllä. Huolien jakaminen yleensä keventää taakkaa ja voi auttaa näkökulmien ja erilaisten vaihtoehtojen löytämisessä. Laadukkaat ihmissuhteet ovat yhteydessä hyvinvointiin ja onnellisuuteen, joten niistä huolehtiminen on keskeistä myös kuormituksensiedon kannalta.
- Tee mielekkäitä asioita. Kiireen ja stressin keskellä on tyypillistä unohtaa tehdä juuri niitä asioita, joista nauttii ja jotka palauttavat. Juuri näiden asioiden tekeminen tukee palautumista.
- Tee muutoksia kuormitusta aiheuttaviin olosuhteisiin. Toisinaan olosuhteet ovat jatkuvasti kuormittavia. Keskustele töissä, opinnoissa tai ihmissuhteissa muutosten mahdollisuudesta. Älä jää yksin. Etsi ratkaisuja yhdessä.
Mikäli kaipaat lisää tietoa, apua ja tukea, älä epäroi olla yhteydessä Premius Kuntoutuksen ammattilaisiin!
