Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, joka tukee ja vahvistaa asiakkaan toimintakykyä. Kuntoutuksen tavoitteena on tukea päivittäisissä toiminnoissa suoriutumista mahdollisimman itsenäisesti silloin, kun toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi sairauden, vammautumisen tai ikääntymisen myötä.
Itsenäinen ja omatoiminen suoriutuminen arjen toimissa vahvistaa ihmisen pystyvyyden tunnetta ja elämänlaatua sekä mahdollistaa mielekkään elämän omassa kodissa ja erilaisissa arkiympäristöissä.
Käden kuntoutus on osa toimintaterapiaa, jossa tavoitteet räätälöidään jokaisen asiakkaan tilanteen mukaan. Käden kuntoutusta voidaan tarvita monissa eri tilanteissa. Taustalla voi olla esimerkiksi aivoverenkierron häiriö, aivovamma, selkäydinvamma tai jokin etenevä neurologinen sairaus, kuten MS-tauti tai Parkinsonin tauti.
Toimintaterapiakuntoutus voi toteutua vastaanotolla ja asiakkaan kotona tai muussa toimintaympäristössä. Aluksi kartoitamme asiakkaan kokonaistilanteen sekä hänen odotuksensa ja toiveensa onnistuneelle kuntoutukselle. Luomme yhdessä realistiset, asiakkaalle merkitykselliset tavoitteet.
Apua pukemiseen ja arjen askareisiin
Käden kuntoutuksessa harjoitellaan arkisia asioita. Asiakkaan sujuvan arjen kannalta tärkeitä taitoja ovat usein esimerkiksi pukeminen, peseytyminen, siivous ja ruoan valmistaminen. Näissä toimissa harjoitellaan mm. erilaisia käden otteita, puristusvoimaa, kaksikätistä toimintaa sekä tarvittaessa pienapuvälineiden käyttöä. Hienomotoristen taitojen vahvistaminen mahdollistaa mm. kirjoittamisen, meikkaamisen, nappien kiinni saamisen, vetoketjun sulkemisen sekä vaikkapa älypuhelimen käytön.
Kuntoutus voi sisältää käyntejä asiakkaalle tärkeissä paikoissa, kuten kirjastossa tai kaupassa. Tarkoituksena on tukea mahdollisimman itsenäiseen arkeen. Vaikka kaikki tavoitteet eivät toteutuisi täydellisesti, löydämme yleensä soveltavia ratkaisuja erilaisten toimintojen mahdollistamiseksi.
Kuntoutus etenee aina asiakasta kuunnellen. Toisinaan alussa haasteena voi olla kipu tai jos kädessä on tuntopuutoksia, sitä voi olla vaikea hahmottaa. Kivun hoitoon tarvitaan usein lääkehoitoa. Terapeutin ohjauksessa aloitetut liikeharjoitukset saattavat vähentää kipua ajan kanssa.
Kivun hoidossa käytetään myös monia muita keinoja, kuten kylmää tai lämpöä tai esimerkiksi peiliterapiaa. Tuntopuutoksissa kuntoutuminen tapahtuu yleensä melko hitaasti. Toimintaterapiassa tehdään erilaisia harjoituksia tunnon aktivoimiseksi ja niitä ohjataan myös asiakkaalle kotiin. Tuntopuutoksiin liittyy usein kohonnut riski haavereille, joten terapiassa käydään läpi käden turvalliseen käyttöön liittyviä asioita ja ohjataan muutenkin käden huomioimisessa.
Toimintaterapeutti ja asiakas voivat tavata toisensa esimerkiksi viikoittain. Tämän lisäksi asiakas saa kotiin harjoitteita. Ne ovat yleensä käytännöllisiä, kuten vaikkapa kädellä tarttumista eri esineisiin.
Ammattitaitoinen toimintaterapeutti osaa räätälöidä jokaisen terapian yksilöllisesti asiakkaan tavoitteita edistäen. Ammattilaisen tehtävä on olla myös realisti ja tehdä jatkuvaa arviointia, mikä harjoitus on milloinkin mahdollinen ja tarkoituksenmukainen. Hän osaa myös pilkkoa asiakkaan tavoitteita ja toiveita osiin ja kertoa, millaisia valmiuksia tarvitaan vaikkapa pienten tavaroiden pitämiseen kädessä. Tällöin asiakas osaa mieltää, että esimerkiksi kyynärnivelen liikkeiden kuntoutus tai ranteen hallinta liittyvät siihen, että kynän pitäminen kädessä olisi myöhemmin mahdollista.
Moniammatillisuus tukee kuntoutusta
Se, kuinka hyvin asiakkaan käsi kuntoutuu, riippuu monesta asiasta, kuten lähtötilanteesta, asiakkaan iästä, omasta kuntoutumismotivaatiosta ja mahdollisista sairauksista. Toimintaterapeuttimme huomioivat nämä kaikki. He tekevät myös moniammattillista yhteistyötä, jotta asiakkaan mahdolliset eri kuntoutukset ja lääketieteellinen hoito tukevat toisiaan. Samalla varmistamme, että myös levolle jää riittävästi aikaa.
Asiakkaat kysyvät toisinaan, kuinka hyvin he kuntoutuvat. Tähän meillä ei ole oikeita tai varmoja vastauksia. Lähes aina pääsemme kuitenkin lähtötilanteesta eteenpäin. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöstä toipuvalla asiakkaalla nopein kuntoutuminen tapahtuu yleensä ensimmäisen vuoden aikana, mutta tämän jälkeenkin voi kuntoutua.
Yhteisiä ilon hetkiä
Yksi osa kuntoutusta on kertoa asiakkaalle hänelle sopivista kursseista, joista hän voisi hyötyä. Tällaisia voivat olla muun muassa sopeutumisvalmennus tai perhekurssi, joskus apua voi olla myös vertaistuesta. Ohjaamme kuntoutujaa myös uusien tai ennestään tuttujen harrastusten pariin, jotka ovat sairastumisen myötä jääneet.
Kuntoutuksessa opetellaan myös tarvittaessa erilaisten apuvälineiden käyttöä, joka sekin tähtää asiakkaan arjen helpottamiseen. Voimme tarvittaessa valmistaa käsilastan, joka ylläpitää käden nivelten liikkuvuutta, vähentää turvotusta ja kipua. Toisinaan lasta voi myös suojata halvaantunutta kättä joutumasta yöllä huonoon asentoon.
Parhaita hetkiä sekä meille terapeuteille että asiakkaille on, kun pääsemme iloitsemaan yhdessä jonkin asian onnistumisesta tai taidon oppimisesta.
Asiantuntijoina Premiuksen toimintaterapeutit Sanni-Maria Smolander ja Maiju Jaakkola.
Teksti: Tiina Laaninen
