Kuntoutus perustuu toimintakyvyn kohentumiseen, ja perinteisten menetelmien rinnalle on tullut lääkinnällinen teknologia yhä vahvemmin mukaan. Teknologia mahdollistaa usein tehokkaamman kuntoutuksen ja parantaa kuntoutujien elämänlaatua.
Teknologian käyttö on yleisintä neurologisessa kuntoutuksessa, mutta se on lisääntynyt myös tuki- ja liikuntaelinkuntoutuksessa sekä kivun parissa työskentelevien kuntoutusalan ammattilaisten keskuudessa. Teknisavusteinen kuntoutus voi olla esimerkiksi aivokuntoutusta, virtuaalista kuntoutusta, robotiikan käyttöä tai näiden yhdistelmiä.
Yläraajakuntoutuksen alkuvaiheessa haasteena on usein vaikeus tuottaa liikettä. Tällöin robotiikka on apuna mm. keventämässä raajan painoa, tuottamassa liikettä sekä motivoimassa. Tässä blogitekstissä keskitytään kuitenkin kävelyrobotiikan hyötyihin kipukuntoutuksessa.
Pitkittyneen kivun kuntoutus
Yksi yleisesti tunnetuista kipusairauksista on CRPS (monimuotoinen kipuoireyhtymä), joka voi saada alkunsa lievästä tai kohtalaisesta kudosvauriosta. Aina syytä ei kuitenkaan saada selville. Pitkittyneestä kivusta johtuvat keskushermoston rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset aiheuttavat lihasvoiman heikkoutta, raajan liikkeen vähenemistä sekä raajan hahmottamishäiriöitä. Hyvin usein CRPS kuntoutujilla on myös sentraalista sensitisaatiota eli kipuhermoradan herkistymistä.
Pitkittyneestä kivusta kärsivillä henkilöillä tavataan usein myös liikkumisen pelkoa, kivun pelkoa sekä toiminnallisia häiriöitä. Lääkitys on tärkeässä osassa pitkittyneen kivun hoitoa, mutta vielä tärkeämpää on lääkkeetön hoito. Tässä kohtaa moniammatillinen kuntoutus nousee esiin ja ideaalitilanteessa kuntoutustiimiin kuuluu lääkärin lisäksi psykologi, fysio- ja toimintaterapeutti. Kipu- ja psykoedukaation sekä kivun omahoidon lisäksi fysio- ja toimintaterapeutit vastaavat asteittain etenevästä sensorisesta altistamisesta ja liikkeen lisäämisestä. Näiden lisäksi terapeutit hyödyntävät erilaisia apuvälineitä ja painetekstiileitä. Kuntoutusteknologia on yhä enenevissä määrin yksi terapeuttien työväline ja siten osa kokonaiskuntoutusta.
Robotiikan hyödyntäminen
Raajan liikuttaminen ja sen käyttäminen osana arkisia askareita on kuntoutuksessa tärkeää. Toiminta pyritään palauttamaan aktiivisella raajan liikuttamisella, mutta aina se ei heti onnistu. Kuntoutuksen alkuvaiheessa hyödynnetään mm. mielikuvaharjoittelua ja asteittain siirrytään peiliterapian kautta aktiiviseen terapeuttiseen harjoitteluun. Teknologian avulla päästään usein nopeammin aktiivisen liikkeen hyödyntämiseen. Erityisesti robotiikan avulla saadaan raajaan liikettä suurilla toistomäärillä samalla, kun virtuaalinäyttö vie huomion pois kivusta.
Lokomat-kävelyrobotti osana elämänlaatua parantavaa kuntoutusta
Lokomat-kävelyrobotti kehitettiin Sveitsissä vuonna 1995 alun perin aivohalvauksen ja selkäydinvaurion jälkeiseen kuntoutukseen. Suomeen ensimmäisen Lokomat tuli vuonna 2011, ja nyt niitä on yhteensä 20 kpl. Suurin osa Lokomateista on sairaaloissa ja muutama kuntoutuslaitoksissa tai yksityisissä kuntoutusalan yrityksissä. Suomessa kahdessa yksityissektorin paikassa on myös lapsille sopivat ortoosit, pääkaupunkiseudulla ja Premius Kuntoutuksessa Tampereella.
Lokomat-kävelyrobotti sisältää kävelymaton, dynaamisen painokevennysjärjestelmän, robotisoidut kävelyortoosit sekä ohjausyksikön. Laitteeseen integroitu painokevennysjärjestelmä mahdollistaa kävelyn eri vaiheisiin mukautuvan kevennyksen, jolloin kävely on dynaamista. Tavallisessa painokevennetyssä kävelyssä kevennys pysyy vakiona. Dynaamisuuden lisäksi Lokomatin hyötyjä verrattuna tavalliseen kävelyharjoitteluun on turvallisuus, laadukkuus, nopeampi kävelyvauhti sekä askelten suuri määrä. Kävelyrobotin käyttämiseen riittää vain yksi fysioterapeutti.
Lokomat-kävelyrobotti sopii hyvin erilaisille kuntoutujille ja kuntoutuksen eri vaiheissa. Alussa turvallisuus, painokevennys, liikkeen säätömahdollisuudet ovat avainasemassa, kun taas pidemmällä olevilla kuntoutujilla vähennetään ortoosien ja painokevennyksen apuja, lisätään askelpituutta ja haastetaan kävelyä pelien ja grafiikan avulla. Lokomat-kävelyrobotilla voi myös juosta dynaamisesti ilman ortooseja. Kuntoutuja kiinnitetään laitteeseen valjailla sekä leveillä manseteilla, jotka saadaan asennettua niin tukevasti, että moni herkistyneestä kiputunnosta kärsivä pystyy laitteessa harjoittelemaan.
Kävelyrobotilla harjoittelu parantaa tutkitusti lihasvoimaa, tasapainoa, nivelliikkuvuutta sekä mielialaa. Harjoittelu on aktiivista pystyasentoharjoittelua, jossa toteutetaan hengästyttävää liikuntaa, mikä puuttuu usean pitkittyneestä kivusta kärsivän kuntoutujan arjesta. Yksityissektorilla Lokomatissa kävellään keskimäärin 40-45 min, ja sinä aikana askelia tulee yli 3000. Ja ne ovat laadukkaita. Palaute kävelystä tulee visuaalisesti peilin kautta, liikeaistin sekä tuntoaistin kautta.
Kävelyrobotissa kävely on symmetristä, joka auttaa hahmottamishäiriöissä. Pitkittyneen kivun aiheuttamissa toiminnallisissa häiriöissä opetellaan kävelyä uudelleen niin, että kuntoutuja pääsee pyörätuolista takaisin käveleväksi tai pääsee kyynärsauvoista eroon ja palaa takaisin normaaliin elämään.
Fysioterapeutin rooli kävelyrobotin käytössä on aktiivinen ohjaten kuntoutujaa suullisesti tai näyttämällä kävelyn mallia sekä ohjausyksikön käytössä. Fysioterapeutin tehtävänä on haastaa oikeissa kohdissa ja kannustaa, vaikka kävelyrobotin virtuaalipelit sitä tekevätkin omalla tavallaan.
Lähdeluettelo:
Nordic Healthcare Groupin raportti, 2019
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2016;132(11):1075-6, Hanna Harno
Hocoma 2018
Marchal-Crespo & Riener 2018
Tekstin kirjoittaja on fysioterapeutti Heidi Haromo. Hänellä on pitkän linjan kokemus kipukuntoutuksesta. Heidi toimii Premiuksessa myös kipuklinikan sekä Lokomat-kävelykuntoutuksen tiimivastaavana.
Heidin sekä muiden asiantuntijoiden vapaat ajat löydät verkkoajanvarauksesta. Ajan voi varata tietenkin myös soittamalla numeroon 010 292 8570. Tervetuloa vastaanotolle!
