Lyhytpsykoterapia (1–20 käyntikertaa)
”Olen uupunut, mutta olenko niin uupunut, että tarvitsen ammattilaisen apua?”
”Riitoja on nykyään joka päivä, onkohan se enää normaalia?”
”Ystäväni sanovat, että minun pitäisi hakea apua, mutta ei kai tämä nyt niin vakavaa ole”
Toisinaan elämässä on tilanteita, jolloin mieli väsyy ratkomaan hankalia kysymyksiä tai ajatuksiin tulvii kysymyksiä, joihin ei löydä vastausta. Tarvittaisiin kuuntelijaa, joka ymmärtää ja pysähtyy juuri sen hetkisen tilanteen äärelle. Kuuntelija voi olla hyvä ystävä tai puoliso, joskus siinä roolissa voi olla koirakin. Ja hyvä jos näin on. On vaikea sanoa yksiselitteistä ohjetta siihen, milloin se ei riitä tai mikä ongelma tarvitsisi ammattilaisapua, psykoterapeuttia. Helpompi on kertoa, millaista apua psykoterapeutti voi antaa.
Psykoterapeutin keskeisin tehtävä on ensiksikin kuunnella asiakasta empaattisesti ja toiseksi auttaa tätä selventämään ja tutkimaan omia ajatuksia, kokemuksia ja tunteita. Kolmanneksi pohditaan ja keskustellaan, mitä tilanteessa voisi tehdä – tai jättää tekemättä.
Terapeutilla käyntiä voisi verrata tilanteeseen, jossa purkutuomion saanut keskeneräinen neule viedään ammattineulojalle. Neulojan kanssa selvitellään sotkeentuneita lankoja ja katsotaan, mitä olisi hyvä tehdä. Ammattilaisella voi olla neuvoja, miten työn saa jatkumaan, hän kannustaa ja tukee, kun uutta neulosta alkaa syntymään.
Mielen sotkuja voivat olla esimerkiksi elämän muutosvaiheet, ihmissuhdevaikeudet tai erilaiset kriisitilanteet. Tällöin yksi tai muutama käynti psykoterapeutilla voi antaa uusia näkökulmia ja selviytymiskeinoja, jotta tilanteesta päästään eteenpäin. Kun käyntejä on muutamasta kahteenkymmeneen, puhutaan lyhytpsykoterapiasta, jonka maksajana voi olla työterveyshuolto, vakuutusyhtiö tai asiakas itse.
Lyhytterapia ja lyhytpsykoterapia saattavat termeinä mennä helposti sekaisin. Ne eroavat toisistaan siinä, että psykoterapia on suojattu nimike, jota voi tarjota vain Valviran hyväksymä psykoterapeutti. Lyhytterapia ei sen sijaan ole suojattu nimike, ja lyhytterapiaa tarjoavien terapeuttien koulutus- ja osaamistausta voi olla hyvin kirjava, eikä sitä valvota. Yleensä lyhytterapeutti on käynyt jonkin lyhytterapiakoulutuksen. Puhekielessä kuitenkin lyhytterapiaa käytetään usein esim. psykologin tai muun mielenterveydenhoidon ammattilaisen tarjoamasta lyhyistä hoidollisista keskustelukäynneistä, jolloin terapeutilla on asianmukainen koulutus ja kokemus psyykkisen hyvinvoinnin tukemisesta ja mielenterveyden pulmien hoidosta. Omaa auttajaa valitessaan kannattaa olla siis tarkkana, että auttajalla on riittävä koulutus ja kokemus. Oman terapeuttisi pätevyyden voit tarkistaa JulkiTerhikistä. Premiuksen verkkosivuilla jokaisen terapeutin esittelysivulla kerrotaan heidän koulutuksestaan, pätevyydestään ja kokemuksestaan.
Psykoterapeutit ovat saaneet laajan, vähintään kolme vuotta kestävän koulutuksen voidakseen antaa terapeuttista hoivaa, ohjausta, neuvoa, tukea ja osaamista tilanteissa, joissa asiakkaan psyykkinen vointi on huonontunut, eivätkä omat voimavarat tai ratkaisukeinot meinaa riittää.
Pitkä psykoterapia (yleensä 40–80 kertaa vuodessa)
Joskus mielen sotkut saattavat mennä niin pahasti solmuun, että tarvitaan pitkäkestoista psykoterapiaa. Pitkäkestoisuus tarkoittaa tavallisesti vähintään vuoden mittaista, yleensä viikoittaista terapiaprosessia. Oireina saattavat olla esimerkiksi masennus, ahdistus, uupumus, unettomuus ja muut mielenterveyden ongelmat, jotka laskevat hyvinvointia merkittävästi. Yleensä oireet ovat kestäneet jo niin kauan ja niin voimakkaina, että niille on annettu nimi, diagnoosi. Pitkässä psykoterapiassa psykoterapeutti voi auttaa esimerkiksi erilaisten ajatus- ja toimintamallien, traumaattisten muistojen tai jatkuvien ihmissuhdevaikeuksien työstämisessä. Puhutaan prosessista, jonka aikana asiakas saa mahdollisuuden tarkastella omaa elämäänsä, etsiä ja löytää uusia tapoja ajatella ja toimia. Tavoitteena on, että terapeutin ammatillisen tuen avulla asiakkaan voimavarat vahvistuvat ja hän pystyy huolehtimaan omasta psyykkisestä voinnistaan aiempaa paremmin.
Pitkä psykoterapia on yleensä kuntoutuspsykoterapiaa, josta Kela korvaa osan. Sen tavoitteena on vahvistaa työ- ja opiskelukykyä. Kela-korvausta varten tarvitaan psykiatrin kirjoittama kuntoutusuunnitelma, joka sisältyy B-lausuntoon. Tästä tarkempia ohjeita löytyy Kelan sivuilta.
Jos oireet vaikeuttavat merkittävästi arjessa selviytymistä, psykoterapia voi olla myös vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Tällöin Kela korvaa psykoterapian kokonaan. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapian tavoitteena on arjen toimintakyvyn vahvistaminen. Myös tätä varten tarvitaan psykiatrin kirjoittama kuntoutussuunnitelma, joka sisältyy B-lausuntoon. Vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta löytyy lisätietoja Kelan sivuilta.
Pitkät psykoterapiat tulevat yleensä perusterveydenhuollon palveluiden jälkeen. Asioita on voitu käsitellä yhdessä esimerkiksi työterveyspsykologin tai psykiatrisen poliklinikan työntekijän kanssa. Psykiatri on arvioinut terapian tarvetta, kirjoittanut sitä varten lausunnon ja antanut diagnoosin. Terapeutin etsiminen ja löytäminen vaatii aikaa ja voimavaroja. Tutustumiskäyntejä kannattaa mahdollisuuksien mukaan tehdä, jotta itselle sopiva terapeutti löytyy. Kaikki tämä on jo muutosprosessin käynnistymistä. Siitä on hyvä aloittaa oma psykoterapiamatka.
