Vaikuttaako vähäinen valo sinunkin vireyteesi ja mielialaasi: miten lievittää kaamosväsymystä?

20.11.2026

Kaamosväsymys on pohjoisilla leveysasteilla yleinen, syksyllä ja talvella ilmenevä tila, jolle tyypillistä on väsymyksen lisääntyminen, vireystason lasku ja mielialan laskeminen/vaihtelu. Oireiden taustalla on vuorokausirytmin säätelyn häiriintyminen valon vähentyessä sekä muutokset aivojen välittäjäainejärjestelmissä. Tässä tekstissä käsitellään oireiden taustatekijöitä ja tärkeimpiä itsehoito- ja hoitomenetelmiä.

Miten yleistä?

Kausittainen mielialan ja vireyden vaihtelu on väestötasolla yleistä. Jopa 70-85 % suomalaisesta väestöstä kokee kausivaihtelun vaikutukset jollain tavoin. Lievät pimeisiin vuodenaikoihin liittyvät tuntemukset, kuten väsymys, unen tarpeen kasvu, hiilihydraattien himo ja keskittymisvaikeudet, koskettavat suurta osaa suomalaisista. Vakavimmassa muodossaan oirekuva täyttää masennustilan kriteerit, jolloin puhutaan kausiluonteisesta masennuksesta. Kaamosmasennus on selvästi harvinaisempi (1-2 % väsestöstä), kuin lievä kaamosoireilu ja edellyttää lääketieteellistä arviota.

Miksi valon väheneminen aiheuttaa oireita?

Vuorokausirytmin säätely: Meissä on sisäinen kello, joka kertoo, milloin on aika olla hereillä ja milloin nukkua. Sitä ohjaa aivojen hypotalamuksessa sijaitseva pieni alue, suprakiasmaattinen tumake. Se saa tietoa valosta silmän verkkokalvon valoherkistä soluista, jotka reagoivat parhaiten päivänvalon sinertävään sävyyn. Päivänvalo siis “virittää” kellon oikeaan aikaan ja säätelee samalla unihormoni melatoniinin eritystä.

Kun valoa on vähän, kellon ajoituksessa alkaa tapahtua muutoksia. Melatoniinia voi erittyä vielä aamullakin, ja keho jää ikään kuin yöasentoon: herääminen on raskasta ja vireystaso kohoaa hitaasti. Tavallinen sisävalaistus on yleensä noin 100–500 luksia, mutta ulkona mitataan pilvisenäkin päivänä usein yli 1 000 luksia ja aurinkoisena päivänä jopa kymmeniätuhansia. Siksi sisällä vietetty päivä ei korvaa ulkoilua, vaikka huoneessa olisi valoisaa.

Välittäjäaineet: Serotoniinijärjestelmällä on keskeinen rooli mielialan ja vireyden säätelyssä. Tutkimusten mukaan sitä poistuu hermosolujen väleistä syksyllä ja talvella nopeammin kuin kesällä, jolloin sitä on käytettävissä vähemmän. Tämä voi osaltaan selittää, miksi mieliala laskea ja väsymys lisääntyy pimeällä. Asiaa ei kuitenkaan vielä tunneta täysin, ja osa tuloksista perustuu pieniin tutkimuksiin.

Yksilölliset erot: Herkkyys valon vähenemiselle vaihtelee. Alttiuteen vaikuttavat todennäköisesti perinnölliset tekijät, aiempi masennushistoria, krooninen stressi, univaje ja epäsäännöllinen vuorokausirytmi. Syitä ei siis kannata tulkita yksittäisen tekijän kautta, vaan kyse on useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Miten kaamosväsymysoireita on mahdollista lievittää?

  1. Päivänvalolle altistuminen: Ulkoile päivänvalon aikana: Jo 10-30min aurinkoisena päivänä riittää.
  2. Kirkasvalohoito: Kirkasvalohoito lievittänee masennusoireita. Sitä käytetään tyypillisimmin noin 30min kerrallaan.
  3. Liikunta: Säännöllinen liikunta parantaa unen laatua, mielialaa ja toimintakykyä, ja sillä on tutkimusnäyttöä masennusoireiden lievittäjänä. Aikuisten liikuntasuositus on vähintään 2 tuntia 30 minuuttia kohtuullisesti kuormittavaa tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa.
  4. Uni ja vuorokausirytmi: Säännöllinen nukkumaanmeno- ja heräämisaika tukee vuorokausirytmin vakautta. Iltaisin kirkas ja sinertävä näyttövalo voi viivästyttää melatoniinin eritystä, joten valaistuksen himmentäminen ja ruutuajan vähentäminen ennen nukkumaanmenoa on suositeltavaa. Vältä lisäksi alkoholia.
  5. Ravitsemus ja D-vitamiini: Säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen ravinto tukevat energiatasapainoa. Suomessa auringonvalosta ei muodostu riittävästi D-vitamiinia kasvukauden ulkopuolella, minkä vuoksi ruokavalion D-vitamiinin saanti ja tarvittaessa ravintolisä on erityisesti talvella tärkeää.
  6. Hengitys, kehotietoisuus ja rentoutuminen: Hidas, uloshengitystä painottava hengitys lisää parasympaattisen hermoston aktiivisuutta ja sykevaihtelua, millä voidaan tukea rauhoittumista. Kehotietoisuusharjoitukset, rentoutusmenetelmät ja kevyt liikkuvuusharjoittelu auttavat tunnistamaan jännityksen ja vapauttamaan sitä. Menetelmien vaikutus on yksilöllistä, ja ne soveltuvat parhaiten muiden keinojen rinnalle.
  7. Sosiaaliset suhteet ja mielekäs tekeminen: Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ja mielekäs tekeminen suojaavat mielialan laskulta. Kaamosoireet saattavat aiheuttaa vetäytymistä ja vähentää mieluisten asioiden tekemistä, mikä saattaa syventää oireita.

Huomioithan, että väsymysoireiden taustalla saattaa olla muitakin tekijöitä, jotka on syytä huomioida ja mahdollisesti tutkia. Mikäli väsymysoireet ovat syviä tai jatkuvat pitkään, on keskeistä hakeutua asianmukaisen hoidon piiriin.

Lempeitä ja pehmeitä pimeitä hetkiä kaikille lukijoille!