Miska näkee mahdollisuuksia mahdottomuuksien sijaan

17.01.2024

Seitsemäntoistavuotias Miska kuntoutuu korkeasta selkäydinvammasta ja käy nettilukiota. Hän tietää, että ajassa ei voi mennä taaksepäin eikä muuttaa ulkoisia tekijöitä, mutta omaan suhtautumiseen voi vaikuttaa.

Tamperelainen Miska, 17, halvaantui vuosi sitten kesällä koulun luokkaretkellä, kun teki sumopainiasussa kuperkeikkaa alkulämmittelyjen aikana. ”Kuperkeikkaa tehdessäni en saanut laitettua leukaa tarpeeksi rintaan, tulin liikaa päälleni ja mursin neljännen kaulanikaman”, Miska kertoo.

Teho-osastolta päästyään Miska vietti neurologisella kuntoutusosastolla viisi kuukautta. ”Siellä kuntoutusta oli joka arkipäivä, mutta se ei riittänyt minulle, joten harjoittelin omatoimisesti joka päivä. Kävin myös omakustanteisesti kävelyrobotissa.”

Osastolta kotiuduttuaan Miska aloitti fysioterapian ja toimintaterapian. ”Silti ajallisesti suurin osa kuntoutuksesta tapahtuu omatoimisesti kotona. Olemme ostaneet kotiin oman polkukoneen ja kaikkea muuta pientä treenausvälinettä.”

Vain omaan suhtautumiseen voi vaikuttaa

Miska kertoo olleensa vammautumisen jälkeen henkisesti aluksi täysin pihalla. ”En tiennyt mistään mitään, ja sitten oli todella vaikeaa”, hän kertoo. Asiat alkoivat helpottaa, kun hän tajusi, että ei pysty menemään ajassa taaksepäin eikä vaikuttamaan ulkoisiin tekijöihin. ”Mutta yhteen asiaan voin vaikuttaa, ja se on se, miten itse suhtaudun tähän tilanteeseen ja asioihin yleisestikin.”

”Vaikka olen tullut lähtöpisteestä todella pitkälle, välillä on tuntunut, että kuntoutus ei etene. Välillä taas on tullut isoja harppauksia. Koko ajan olen mennyt ja tulen menemään eteenpäin”, päättäväinen Miska kertoo.

Fysioterapia selkäydinvamman jälkeen
Miska harjoittelee fysioterapiassa Eveliinan kanssa muun muassa yläraajoihin tukeutumista.

Uusien toimintatapojen oppimista

Miska käy fysioterapiassa Premius Kuntoutuksessa Tampereella. Siellä hänen fysioterapeuttinaan toimii Eveliina Markovaara, jolla on laaja osaaminen selkäydinvammojen kuntoutuksesta. Miskan kuntoutus on edennyt tavoitteiden mukaisesti ja sekä toimintakyky että toiminnallisuus ovat lisääntyneet.

Korkeissa, täydellisissä vammoissa, jollainen Miskallakin on, fyysisen toimintakyvyn harjoitteet koostuvat vammatason yläpuolella olevien toimivien lihasten vahvistamisesta sekä uusien toimintatapojen oppimisesta. Esimerkiksi liike-energian hyödyntäminen kehonhallinnassa sekä pään ja yläraajojen liikkeiden hyödyntäminen tasapainonhallinnassa ovat perusharjoitteita tämän vammatason kuntoutuksessa.

”Myös spastisuuden kanssa toimeen tuleminen vaatii aikaa ja opettelua. Parhaassa tapauksessa spastisuutta oppii hyödyntämään, vaikkei aktiivista lihastoimintaa tietyissä lihaksissa olisikaan”, Eveliina kertoo.

Kuntoutumisen alkuvaiheessa tapahtuu myös niin sanottua luonnollista palautumista, joten sen havainnointi ja siihen tarttuminen on tärkeä osa terapeutin työtä. ”Fysioterapian tavoitteiden muokkaaminen sen hetkisen toimintakyvyn mukaisesti, yhdessä kuntoutujan kanssa, korostuu. Apuvälineiden muutokset seuraavat luonnollisesti toimintakyvyn muutosten mukana”, Eveliina kertoo.

Hauska terapia motivoi jatkamaan

”Päädyin Evelle terapiaan oikeastaan vahingossa, mutta olen iloinen, että päädyin. Kävin Premiuksessa avoimien ovien päivänä ja tykkäsin paikasta, ja Even tapasin vasta ensimmäisellä fysioterapiakäynnillä. Terapeutilla on tietenkin suuri vaikutus siihen, miten kuntoutus etenee. Ensinnäkin tietääkö terapeutti, mitä tekee, ja toisena minkälainen suhde kuntoutujalla ja terapeutilla on. Se, että terapia on hauskaa, motivoi jatkamaan”, Miska tietää.

Miskan toimivien lihasten lihasvoima on kohentunut, mikä näkyy muun muassa yläraajojen, hartiaseudun ja kehon käytön toiminnallisuuden lisääntymisenä sekä osallistumisena enenevissä määrin päivittäisiin toimiin ja muihin oman elämän touhuihin. Esimerkiksi syöminen ja juominen onnistuu itsenäisesti, järjestelyavuin.

”Miska osallistuu itse aktiivisesti, kehonhallinnan ja lihasvoimien kehittymisen myötä, muun muassa siirtymisiin, asennon vaihtoihin sekä ylävartalon pukemiseen. Miska on myös oppinut käyttämään liike-energiaa ja spastisuutta taitavasti hyödykseen”, fysioterapeutti Eveliina kehuu.

Harjoitteiden yhteys arjen toimintoihin

Miskan motivaatio kuntoutukseen on alusta asti ollut todella hyvä. Nuori mies on tunnollinen myös kotiharjoittelussa.

”Tavoitteenani kuntoutuksessa on tietysti kuntoutua täysin, sillä jos yrittäisin kuntoutua vain osittain, näkisin sen hidastavan minua ja kuntoutustani”, Miska kertoo.

”Miskalla on sopivaa rohkeutta ja uteliaisuutta kokeilla uusia asioita. Korkeasta vammatasostaan huolimatta hän tekee ja touhuaa itselleen mieluisia asioita arjessa. Näkee mahdollisuuksia mahdottomuuksien sijaan. Miska myös haluaa usein tietää, miksi mitäkin harjoitetta tehdään, ja siitä syntyykin usein hyviä keskusteluita, jonka seurauksena Miska oivaltaa nopeasti harjoitteiden yhteyden arjen toimintoihin. Miskalla on hauska huumori, ja ajoittain itseironinenkin tapa suhtautua elämään vamman kanssa”, Eveliina kertoo.

”Terapeutin on tärkeää yleisellä tasolla tiedostaa, millaista toimintakykyä miltäkin vammatasolta voidaan odottaa, ja osata valita harjoitteet sen mukaisesti. Nähdä kuntoutujan potentiaali ja auttaa kuntoutujaa näkemään myös oman toimintakykynsä mahdollisuudet. Elämä ei lopu vammautumiseen, se vain muuttaa tapoja tehdä asioita. Keksitään yhdessä uusia tapoja toteuttaa kuntoutujalle mieluisia asioita”, Eveliina pohtii omaa rooliaan terapeuttina.

Päivä kerrallaan

Miska on aloittanut juuri nettilukion ja suorittaa sitä kuntoutuksensa ympärillä. ”Olen aina tykännyt urheilusta, ja se on ollut suurin kiinnostuksen kohde ja suurin ilo elämässäni. Tällä hetkellä kuntoutus on minulle urheilua ja lähimpänä samaa hyvänolon tunnetta.”

Miskan arki pyörii lähinnä kuntoutuksen ja koulun ympärillä, mutta hän tiedostaa silti levon tärkeyden, muistaa nähdä kavereitaan ja nauttia luonnostakin aina välillä.

”Tulevaisuudensuunnitelmistani en osaa sanoa. Tällä hetkellä pystyn vain keskittymään tähän hetkeen ja tähän päivään, elän päivä kerrallaan.”

Kirjoittaja: Taina Lehtomäki


Premiuksen selkäydinvammakuntoutuksesta voit kysyä lisää aikuisten neurologisen fysioterapian tiiminvetäjältä Petra Peltoniemeltä.

Petra Peltoniemi
Fysioterapeutti, tiiminvetäjä
050 431 1381
petra.peltoniemi@premius.fi

Lisätietoja voit kysyä tietenkin myös soittamalla asiakaspalveluumme numeroon 010 292 8570 tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen toimisto@premius.fi. Tervetuloa asiakkaaksi!