Purentaongelmat ovat yleistyneet, ja nykyään niitä esiintyy arviolta noin 31 %:lla aikuisväestöstä.[1] Purentaongelmista puhuttaessa täytyy muistaa, että ”purenta” lähinnä kuvaa aluetta, jossa ongelma esiintyy, mutta ei kerro vielä mitään ongelman todellisista syistä, jotka voivat vaihdella paljon eri ihmisillä.
Purentaongelmien diagnosointi ja kansainvälinen terminologia on hieman ristiriitaista. Kansainvälisesti puhutaan pääosin TMD-ongelmista, jotka tarkoittavat leukanivelperäisiä ongelmia. Tämä nivelkeskeinen näkemys on tyypillistä esimerkiksi Yhdysvalloissa ja tapa ajatella juontaa viime vuosisadan alkupuolelta.
Purentaongelmat liittyvät usein muihin fysiologisiin haasteisiin, ja itse nivelen toiminta ei ole häiriintynyt. Nivelperäisiä ongelmia ilmaantuu usein pitkäkestoisen purentaongelman seurauksena, pois lukien onnettomuudet ja reumaperäiset nivelvauriot.
Mistä purentaongelmat sitten johtuvat?
Tässä artikkelissa käydään läpi vain muutamia purentaongelmien taustatekijöitä. Käytännön vastaanottotyössä yleisimmin kohtaan stressiperäisiä sekä ryhtiperäisiä eli kuormitusperäisiä purentaongelmia. Näitä kahta tyyppiä esiintyy erilaisina yhdistelminä useimmilla purentaongelmista kärsivillä.
Stressi
Stressiperäinen purenta on hyvin yleinen tai jopa se yleisin purentaongelmien muoto. Purentalihaksiston hermostollinen ohjanta tapahtuu syvällä ydinjatkeessa, ja hermostollisten rakenteiden evoluutio johtaakin jopa 250 miljoonan vuoden takaisiin kehitysvaiheisiin. Ihmisen leukalihakset ja niiden ohjaus ovat poikkeuksellisen tarkkoja liikkeiden ja kontrollin osalta. Ihmisen puhe ja äänteiden muodostaminen vaatii leualta hyvin tarkkaa työskentelyä ja leuan lihaksisto voikin tunnistaa hampaistossa jopa millin sadasosien eroja.
Henkinen kuormitus eli psyykkinen stressi vaikuttaa lihasten jännittyneisyyteen etenkin pään ja kasvojen sekä hartiaseudun alueella. Syynä on hermoston tapa toimia kehon ylemmissä osissa, ja henkinen kuormitus koetaankin usein selkeänä provokaattorina purentaongelmien yhteydessä.
Yksi selkeästi purentaan vaikuttava tekijä on unen laatu. Uni on suorassa yhteydessä purentalihaksiston toimintaan aivojen sähköisten toimintojen kautta. Leukojen aktiivisuus onkin suurinta N1-univaiheessa eli kevyessä unessa. Stressaantunut tai ylikuormittunut ihminen ei nuku juurikaan syvää N2- tai N3-unta, ja voi viettää tästä syystä suurimman osan yöstä jännittäen leukalihaksiaan.[2] Tällöin aamulla voi esiintyä päänsärkyä ja olla tokkurainen olo. Maailma voi vaikuttaa hieman epämukavalta paikalta, ja leuat on jumissa.
Kuormitus
Kuormitusperäinen purenta liittyy ryhtiin ja purennan rooliin kehon tukirakenteena. Purenta osallistuu pystyasennon kannatteluun. Nykypäivänä tyypilliset ryhtiongelmat päätteellä istuessa tai puhelinta selaillessa johtavat herkästi niskan, purennan ja myös nielun kannattelun lisääntymiseen. Tällainen staattinen asento niskan ja leuan alueella on haitallista pitkäkestoisena ja lisää riskiä yölliseen purentaan ja lisää tyypillisesti niskaperäisiä särkyjä sekä päänsärkyä.[3]
Purentalihaksisto myös toimii osana kehon pitkää vipuvarsimekanismia eli jos esimerkiksi keskivartalon tuki ei ole riittävä, pyrkii purentalihaksisto kompensoimaan puutetta jännittämällä. Ihminen ei tee virheliikkeitä tai kompensaatiota useinkaan tietoisesti vaan reaktiot ovat automaattisia.
Purennalla on tärkeä rooli kehon yleisessä suorituskyvyssä, sillä purenta vaikuttaa mekaanisesti esimerkiksi ihmisen hengitykseen sekä refleksoristen mekanismien kautta voimantuottoon. Edellä mainitun ymmärtää hyvin, jos olet avannut vaikkapa liian tiukkaa säilykepurkkia. Leuat jännittyvät kuin itsestään, jos käsien voimat eivät meinaa riittää. Pituushyppy ei myöskään kulje siten kuin pitäisi, jos leuka roikkuisi hypyn aikana täysin velttona. Purennan kuuluukin siis kyetä tukemaan kehoa oikealla tavalla oikeassa tilanteessa, mutta olemaan rentona, silloin kun sitä vaaditaan.[4]
Miten purentaongelmia voi hoitaa?
Purentaongelmien taustalla voi olla monia muitakin syitä, kuten päihteiden käyttö, mekaaniset kasvun ja kehityksen haasteet leuoissa, onnettomuudet, nivelreuma ja siihen liittyvät nivelmuutokset, leuan välilevyn ongelmat sekä lääkeaineiden aiheuttama purenta.
Purentaongelmien syy selviääkin vain tutkimalla tarkasti, joten siksi kannattaa valita itselleen sellainen kuntoutuspolku, jossa ongelmien taustasyy selvitetään syvällisesti. Kun osataan vastata kysymykseen ”miksi purentaan liittyviä ongelmia esiintyy juuri sinulla”, voidaan valita oikeasti tehokas kuntoutuspolku. Tämä polku on aina yksilöllinen, ja vaikka oireilu saattaisi olla samanlaista eri ihmisten välillä, taustasyyt vaihtelevat paljon.
Purentaongelmien ilmaantuessa kannattaa käydä hammaslääkärissä. Purentafysiologi on hammaslääkäri, joka on perehtynyt nimenmukaisesti purennan fysiologiaan. Purentafysiologin vastaanotolle kannattaakin mennä aina, jos herää epäilyjä purentaan liittyvistä ongelmista, joissa tarvitaan hammaslääketieteen keinoja. Tyypillisin apukeino purentaongelmissa on purentakisko eli hampaiden väliin asetettava tuki, joka suojaa hampaiden kiillettä vaurioitumiselta ja voi ohjata purentaa eri asentoon vähentäen purentarefleksin voimaa.
Purentaongelmien kuntouttaminen kannattaisi useimmiten tehdä asiaan perehtyneen fysioterapeutin vastaanotolla. Tutkittua tietoa tulee jatkuvasti lisää ja sen seuraaminen ja omaksuminen vastaanottotyöhön on jatkuva prosessi. Ajatus purentaongelmista onkin muuttunut selvästi viimeisen vuosikymmenen aikana, koska ihmisen liikkuvaa kehoa ymmärretään jatkuvasti paremmin.
Purentaongelmiin tarjotaan usein hoitokeinoina erilaisia rentoutuskeinoja, jumppaa tai esimerkiksi purentalihasten hierontaa. Kiistattomasti voidaan todeta, että näistä keinoista on varmasti apua purentaongelmiin, mutta ongelmaksi muodostuu joskus apukeinojen lyhytkestoisuus. Ihmisten elämäntilanteet ja kuntoutusresurssit vaihtelevat paljon, joten joskus on tärkeää saada myös vain pelkkää lihasten käsittelyä ja rentoutusta hoitokeinona.
Jos halutaan pyrkiä pitkäkestoiseen apuun ja oireiden poistamiseen pysyvämmin täytyy ihmisellä olla riittävästi resursseja itsensä kuntouttamiseen. Tämä tekijä tulee aina ottaa huomioon kuntoutusta suunnitellessa.
Meillä Premiuksessa on useita purentaan erikoistuneita fysioterapeutteja, joiden vastaanotolle kannattaa tulla aina, jos haluaa saada purentaongelmiinsa pitkäkestoista apua.
Tekstin kirjoittaja on OMI-fysioterapeutti Petri Korhonen, joka on perehtynyt laajasti mm. purentaelinongelmien, tinnituksen, migreenin ja huimauksen hoitoon fysioterapian keinoin. Petri ottaa asiakkaita vastaan Premiuksen Tampereen toimipisteessä.
Petrin sekä muiden purentaelinongelmiin perehtyneiden fysioterapeuttien vapaat ajat löydät verkkoajanvarauksesta. Ajan voi varata tietenkin myös soittamalla numeroon 010 292 8570. Tervetuloa vastaanotolle!
[1] Valesan LF, Da-Cas CD, Réus JC, et al. Prevalence of temporomandibular joint disorders: a systematic review and meta-analysis. Clin Oral Investig. 2021;25(2):441-453. doi:10.1007/s00784-020-03710-w
[2] Akifumi Kishi, Shingo Haraki, Risa Toyota, Yuki Shiraishi, Mayo Kamimura, Masako Taniike, Hirofumi Yatani, Takafumi Kato, Sleep stage dynamics in young patients with sleep bruxism, Sleep, Volume 43, Issue 1, January 2020, zsz202, https://doi.org/10.1093/sleep/zsz202
[3] Li, C., Zhao, Y., Yu, Z. et al. Sagittal imbalance of the spine is associated with poor sitting posture among primary and secondary school students in China: a cross-sectional study. BMC Musculoskelet Disord 23, 98 (2022). https://doi.org/10.1186/s12891-022-05021-5
[4] Schultz Martins, Ricardo; Girouard, Patrick; Elliott, Evan; Mekary, Said. Physiological Responses of a Jaw-Repositioning Custom-Made Mouthguard on Airway and Their Effects on Athletic Performance. Journal of Strength and Conditioning Research: February 2020 – Volume 34 – Issue 2 – p 422-429 doi: 10.1519/JSC.0000000000002679
