Päänsärky ja migreeni ovat termeinä tuttuja miltei jokaiselle. Ne ovat yleisimpiä oireita, joiden takia käydään esimerkiksi työterveyden vastaanotolla.
Migreeni jaetaan karkeasti kahteen pääryhmään: auralliseen ja aurattomaan migreeniin. Päänsärky on yleistermi pään alueella esiintyville kiputiloille, joista tyypillisin on jännityspäänsärky.
Diagnoosien tekeminen on yleensä kohtalaisen helppoa etenkin aurallisen migreenin kohdalla. Hoitona migreenissä suositellaan edelleen yleisimmin estolääkitystä tai kohtauksen aikaista lääkitystä. Päänsäryn sekä migreenin hoitoon riittää usein perinteiset tulehduskipulääkkeet lyhytaikaisesti käytettynä, mutta voimakkaampien oireiden kohdalla lääkityksen tarve voi olla suurempi ja pitkäkestoinen.
Pelkkä oireiden poistaminen ei riitä
Fysioterapian vaikuttavuus migreeniin ja päänsärkyyn on tiedetty käytännön tasolla pitkään, mutta tutkimusnäyttö aiheesta on hajanaista. Ongelmaksi muodostuu se, että tutkimuksissa usein pyritään poistamaan oireita käsittelyn avulla, jolloin voidaan laukaista lyhytkestoisesti jännitysperäisiä oireita (lähde 2).
Päänsäryn ja migreenin hoito lääkkeiden tai pelkän manuaalisen käsittelyn avulla on kuitenkin vajaata, sillä menetelmät pyrkivät estämään itse oireita, mutta eivät kajoa ongelman juurisyihin. Tämä onkin avaintekijä, johon moderni fysioterapia perustuu. Meidän on tiedettävä juurisyy: miksi migreeniä tai päänsärkyä esiintyy, jotta oire voidaan hoitaa pitkäkestoisesti kuntoon.
Kun stressitila pitkittyy, migreeni tai päänsärky iskee
Autonominen hermosto säätelee kehon kaikkia toimintoja. Autonomisen hermoston toiminta on jo nykypäivänä monille melko tuttua, ja osa ihmisistä seuraa hermostonsa palautumista ja kuormitusta esimerkiksi urheilukellojen tai aktiivisuusrannekkeiden avulla. Nämä keinot ovatkin tehneet yksilötasolla terveyden optimoinnista helpompaa, ja laitteiden avulla jokainen voi pyrkiä säätelemään omaa kokonaiskuormitustaan. Autonomisen hermoston yhteyttä jännityspäänsärkyyn sekä migreeniin on tutkittu paljon, ja useissa tutkimuksissa tulokset ovat selkeitä (lähde 3).
Migreeni ja jännityspäänsärkyoireisilla on yleisesti ottaen enemmän mitattavia stressireaktioita ja erilainen vaste esimerkiksi verenpaineen säätelyssä. Kehon ylikuormittuessa autonomisen hermoston säätely muuttuu siten, että esimerkiksi verenpaine nousee ja sydän lyö tiheästi tai raskaasti. Tällöin vaikkapa urheilukellon mittaama sykevälivaihtelu pienenee ja osa kelloista osaa kertoa lisääntyvästä palautumisen tarpeesta. Ideaalitilanteessa ihminen nukkuu hyvät yöunet ja seuraavana päivänä keho on palautunut ja sykevälivaihtelu on normalisoitunut.
Tämä ideaalitilanne toteutuu nykypäivänä melko harvalla, ja stressitilojen pitkittyessä ja autonomisen hermoston väsyessä saattaa alkaa ikävä kierre uniongelmia, kehon jännitys lisääntyy ja lopulta tämä johtaa erilaisiin kipu- ja jännitysoireisiin, kuten vaikkapa päänsärkyyn tai migreeniin. Etenkin päänsärky ja myös tietyn tyyppinen migreeni olisikin hyvä oppia tunnistamaan lähinnä kehon hälytyskellona, joka viestii kantajalleen, että olisi aika hiljentää tahtia ja palautua paremmin.
Fysioterapian tavoitteena syyn löytäminen ja pitkäkestoiset muutokset
Fysioterapiassa on pitkältä ajalta kokemusta manuaalisesta hoidosta päänsärkyoireiden ja migreenin kohdalla. Käytännössä tiedetään, että vaste on hyvä ja suurin osa oireista saadaan katoamaan. Kun fysioterapiaprosessi toteutetaan laaja-alaisesti psykofyysisellä otteella ja ihmisen omatoimiset kuntoutuskeinot otetaan käyttöön, saadaan aikaan pitkäkestoisia muutoksia ja positiivinen kierre, joka voi hävittää oireet parhaimmillaan pysyvästi. (Lähteet 4, 5 ja 6)
Meillä Premiuksessa onkin useita ammattilaisia, joiden kanssa voit tulla selvittämään, mistä eri syistä juuri sinulla esiintyy toistuvia päänsärkyjä tai migreeniä. Usein taustalla on aiemmin mainittu ylikuormittuminen, mutta joskus syynä voi olla jotain ihan muuta.
Migreenin ja päänsäryn taustalla voivat olla myös purennan virheasennot, silmien lihasperäiset ongelmat, tasapaino-ongelmat sekä vaikkapa palleatyrä. Hengityslihas pallean läpi kulkeva vagushermo on tärkeässä roolissa autonomisen hermoston tasapainotuksessa (lähde 1), joten joskus pään alueella esiintyvät ongelmat voivatkin saada alkunsa jossain ihan muualla. Tämä on aina hyvä muistaa, koska usein vastaanotolla kuulee, että oireilulle ei ole löydetty syytä. Tällöin yleensä ei ole etsitty tarpeeksi syvältä tai on etsitty väärästä paikasta. Kannattaakin siis tulla selvittämään, mistä juuri sinun oireesi johtuvat ja miten niitä voidaan lievittää pysyvästi.
Tekstin kirjoittaja on OMI-fysioterapeutti Petri Korhonen, joka on perehtynyt laajasti mm. tinnituksen, migreenin ja huimauksen hoitoon fysioterapian keinoin. Petri ottaa asiakkaita vastaan Premiuksen Tampereen toimipisteessä.
Petrin sekä muiden tuki- ja liikuntaelinfysioterapeuttiemme vapaat ajat löydät verkkoajanvarauksesta. Ajan voi varata tietenkin myös soittamalla numeroon 010 292 8570. Tervetuloa vastaanotolle!
Lähteet
- Koenig J, Williams DP, Kemp AH, Thayer JF. Vagally mediated heart rate variability in headache patients—a systematic review and meta-analysis. Cephalalgia. 2016;36(3):265-278. doi:10.1177/0333102415583989
- Cristina Toro-Velasco, Manuel Arroyo-Morales, César Fernández-de-las-Peñas, Joshua A. Cleland, Francisco J. Barrero-Hernández, Short-Term Effects of Manual Therapy on Heart Rate Variability, Mood State, and Pressure Pain Sensitivity in Patients With Chronic Tension-Type Headache: A Pilot Study, Journal of Manipulative and Physiological Therapeutics, Volume 32, Issue 7, 2009,Pages 527-535,ISSN 0161-4754,https://doi.org/10.1016/j.jmpt.2009.08.011. (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0161475409001936)
- Lvming Zhang, Shi Qiu, Chunxia Zhao, Peifu Wang, Shengyuan Yu, Heart Rate Variability Analysis in Episodic Migraine: A Cross-Sectional Study, Frontiers in Neurology, 10.3389/fneur.2021.647092, 12, (2021).
- Muhammad Abid Azam, Joel Katz, Vina Mohabir, Paul Ritvo, Individuals with tension and migraine headaches exhibit increased heart rate variability during post-stress mindfulness meditation practice but a decrease during a post-stress control condition – A randomized, controlled experiment, International Journal of Psychophysiology, 10.1016/j.ijpsycho.2016.10.011, 110, (66-74), (2016).
- Daina Voita, Evita Vaļēviča, Anastasija Zakke, Juris Porozovs, Anda Kauliņa, Autonomic nervous system properties in migraine patients and nonmedication treatment in headache free period, Proceedings of the Latvian Academy of Sciences. Section B. Natural, Exact, and Applied Sciences., 10.2478/v10046-011-0006-4, 64, 5-6, (209-214), (2010).
- Nestoriuc Y, Martin A. Efficacy of biofeedback for migraine: a meta-analysis. Pain. 2007;128(1-2):111-127. doi:10.1016/j.pain.2006.09.007
