Fysioterapia kivun hoidossa

Kipu on aiheena hyvin laaja, ja tähän artikkeliin on pyritty tiivistämään aiheeseen liittyvät asiat helposti ymmärrettävään muotoon. Kipu ja sen hoito ovat nykyään oma tieteenala, joka kehittyy jatkuvasti. IASP eli International Association for the Study of Pain on kuvannut vuonna 2020 päivitetyssä katsauksessaan kipua seuraavalla tavalla: kipu on epämiellyttävä aisti- ja tunnekokemus, joka liittyy kudosvaurioon tai sen uhkaan, tai tällaista kokemusta muistuttava tuntemus. (1,2)

Tässä 2020 tehdyssä päivityksessä on huomionarvoista lisäys ”tällaista kokemusta muistuttavasta tuntemuksesta”. Yleisimmät kiputilat selittyvät selvillä syy-seurausyhteyksillä, mutta aina näin ei ole. Kipu on aina subjektiivinen kokemus, ja se voi olla erillinen ilmiö suorasta nosiseptiosta eli kipuaistista. (1) Tästä syystä kivun kokeminen on aina yksilöllistä ja kokemusta muovaavat monet erilliset tekijät. Ihmisen kokemusta kivusta tulisi aina kunnioittaa ja hyväksyä se sellaisenaan.

Kivun yleisyys

Kipu on hyvin yleistä, ja suomalaisessa väestötutkimuksessa kroonista kipua ilmoitti kokevansa jopa 14,3 % vastaajista (3). Heillä kipua esiintyi kyselyn mukaan päivittäin. Yleisin kroonisen kivun lähde on tuki- ja liikuntaelimistön kipu (4). Vuonna 2000 tehdyn kyselyn mukaan 75 % yli 30-vuotiaista oli kokenut vähintään yhden selkäkipujakson elämänsä aikana. WHO:n tuottaman kansainvälisen tutkimuksen mukaan tuki- ja liikuntaelinperäiset ongelmat ovat lisänneet menetettyjä terveitä vuosia 34 % vuodesta 2000 vuoteen 2015 mennessä (5).

Tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien lisääntyminen on vakavasti otettava tilanne. Mitä enemmän tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia esiintyy, sitä enemmän on myös kroonisesta kivusta kärsiviä ihmisiä. Tämä johtaa osaltaan yksilötasolla elämänlaadun heikkenemiseen, mutta aiheuttaa myös yhteiskunnan tasolla merkittäviä haasteita terveydenhuoltojärjestelmän kuormittumisen sekä työkyvyttömyyden lisääntymisen kautta. Jo nyt arvioidaan, että tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien takia valtio menettää jopa 1,2–2,8 miljardia euroa vuosittain (6).

Kivun fysiologia

Kipuaisti eli nosiseptio on osa luonnollista kehon toimintaa. Kivun aistiminen on hyödyllinen ominaisuus silloin, kun kyseinen aisti toimii tarkoituksen mukaisesti ja estää vaikkapa jonkin kudosvaurion syntymisen. Kipusignaaleita syntyy kehossa eri mekanismeilla, ja yleisimmät ovat mekaaninen painekipu, matalaan tai korkeaan lämpötilaan liittyvä kipu ja kemiallinen kipu. Hyvinä esimerkkeinä edellämainituista ovat vasaran osuminen peukaloon (mekaaninen), sormien osuminen kuumaan hellanlevyyn (lämpötila) ja nokkosen piston aiheuttama kirvely ja kutina (kemiallinen). Nämä luonnolliset suojamekanismit ovat tärkeitä, ja niihin liittyvä kipu onkin yleensä melko lyhytaikaista ja ohimenevää.

Jos kudoksissa pääsee tapahtumaan selkeää vauriota, voi kipua olla selvästi pitkäkestoisemmin ja kivun määrä voi olla suurempi. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi onnettomuudet, joissa tulee selviä kudosvammoja. Onnettomuuden jälkeen vammakohta yleensä tulehtuu osana normaalia toipumisreaktiota, jolloin usein aistitaan myös kipua. Yleensä keho kykenee toipumaan vammoista ajan kanssa ja kipu poistuu itsestään kudosten parannuttua. Aina asiat eivät kuitenkaan mene tällä tavalla ja kipu voi pitkittyä tai pahimmillaan kroonistua. Kroonisen kivun kaikkia taustamekanismeja ei vielä tunneta täydellisesti.

Kivun kestoa määritellään yleensä akuutiksi (alle 1 kk), subakuutiksi (1–3 kk) ja krooniseksi (yli 3kk tai kipu on ylittänyt kudoksen normaalin paranemisajan).

Kivun hoitaminen fysioterapian avulla

Kivun hoitaminen on aina yksilöllinen prosessi ja vaatii kivunhoidon ammattilaiselta kokemusta ja perehtymistä. Nykyään kivunhoidon perustana pidetään lääkkeetöntä hoitoa, ja kipuun selvästi vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi terapeuttinen harjoittelu ja liikunta. Fyysinen harjoittelu vaikuttaa selvästi koettuun selkäkipuun (7) ja harjoittelun hyödyistä muihinkin tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin on saatu näyttöä. Esimerkiksi niskakipuun vaikuttaa motorisen kontrollin kehittäminen ja voiman lisääminen (8). Aktiivinen omatoiminen harjoittelu onkin kivunhoidon perusta.

Fysioterapialla on selkeä rooli kivun hoidossa akuutissa, subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa. Akuutissa vaiheessa vamman ensihoitoa voidaan tehdä vaikkapa urheilukentän laidalla kylmähoidon muodossa. Subakuutin vaiheen kuntoutusta esimerkiksi välilevyn pullistuman jälkeen voidaan tehdä yksilöllisesti suunniteltuna esimerkiksi liikehallinnan parantamisen tai voiman lisäämisen kautta sekä vaikkapa kudosten manuaalisella käsittelyllä.

Kroonistuneen kivun hoidossa voidaan kokeilla yksilöllisesti toteutettua liikeharjoittelua nousujohteisesti, pyrkiä lievittämään kipua manuaalisen käsittelyn tai fysikaalisten hoitojen kuten TNS:n avulla. Fysioterapiassa voidaan pyrkiä parantamaan kehon hahmotuskykyä, kouluttaa ihotuntoa ja pyrkiä muokkaamaan omia uskomuksia kivusta ja oman kehon käytöstä. Kroonisen kivun kuntoutuksessa tarvitaan usein myös kognitiivis-behavioraalista terapiaa ja biopsykososiaalista lähestymistapaa.

Kivun hoitaminen Premiuksessa

Meillä premiuksessa on erillinen kivunhoitoon perehtynyt tiimi, jonka ammattilaiset ovat erikoistuneet lasten ja aikuisten kiputilojen tutkimiseen ja hoitamiseen. Premiuksesta löytyy myös kattavaa osaamista psykofyysisen fysioterapian, psykologian, psykoterapian, toimintaterapian sekä tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapian puolelta, joten moniammatillisesti toteutettuna voimme kuntouttaa hyvin monenlaisia kipuoireita.

Kivun hoito on aina yksilöllinen prosessi, jossa pyritään selvittämään kivun syitä ja taustoja, jolloin mahdollisia kipua aiheuttavia juurisyitä voidaan poistaa. Jos kipu on tyypiltään esimerkiksi hermovaurioperäinen, jolloin sitä ei voida poistaa, pyritään elämänlaatua parantamaan ja kipua lievittämään mahdollisimman tehokkaasti.

Tekstin kirjoittaja on OMI-fysioterapeutti Petri Korhonen, joka on perehtynyt laajasti mm. tinnituksen, migreenin ja huimauksen hoitoon fysioterapian keinoin. Petri ottaa asiakkaita vastaan Premiuksen Tampereen toimipisteessä.

Petrin sekä muiden tuki- ja liikuntaelinfysioterapeuttiemme vapaat ajat löydät verkkoajanvarauksesta. Ajan voi varata tietenkin myös soittamalla numeroon 010 292 8570. Tervetuloa vastaanotolle!